Yhdistyksessä tapahtunutta
Reuma- ja Keliakiayhdistyksen yhteinen Rauhalahden reissu 5-8.5.2025
Neiti on niin haaskan näkönen, suattaahan se olla niinnii, suattaapa olla suomatta. Tätä lystikästä murretta me kuullaan varmasti seuraavat neljä päivää, kun suuntaamme kohti Savon sydäntä eli Kuopiota - kalakukkojen maisemiin. Matka alkoi Raahesta maanantaina kymmeneltä. Ensimmäinen pysähdyksemme oli Pulkkilan ABC liikenneasemalla, jossa jaloittelimme hetkisen. Iisalmessa pysähdyimme lounaalle Olvi Oluthallille. Lounaan syötyämme kiertelimme Olvimuseossa tutustuen oppaiden johdolla Olvin historiaan ja oluen valmistukseen. Kolinaa ja kilinää kuului siellä sun täällä, mutta harmiksemme maistiaisia emme saaneet. Matka jatkui kohti määränpäätämme. Linja-autossa myytiin sinisiä ja punaisia arpoja.
Perille saavuttiin siinä kolmen tienoilla ja majoituttiin vai majoiduttiin Rauhalahden kylpylähotelliin. Sananvalintaa hetken mietin, kun yksi kalajokinen ajokoiran kasvattaja oli majottanut pennut - selvisi, että se oli madottanut ne tulevat pikkuajurit... Tämmöinen välihuomautus, mikä ei liity mihinkään.
Tiistaiaamuna suuntasimme kaupunkikiertoajelulle. Oppaanamme toimi Opaskettujen Katja Mononen, joka kertoi Kuopion historiasta, paikoista ja nähtävyyksistä. Kuopio on virkeä, riippuu näkökulmasta joko 126 000 tai 147 000 asukkaan innovatiivinen kaupunki, joka on keskittynyt palveluun, koulutukseen ja on tietysti täynnä historiaa. Hurruuttelimme myös Puijon tornille, joka oli hyvin vaikuttava näky vierestä katsottuna. Ihan piätä huimas. Oli todella antoisa kaksituntinen.
Kiertoajelun jälkeen jalkauduimme torille, missä oli vielä puolenpäivän aikaan melko hiljaista. Keskelle toria pystytettiin isoa screen näyttöä. Voisinpa vaikka veikata, että eipä ole enää hiljaista kun KalPa ja sen kannattajat juhlivat KalPan ensimmäistä lätkän SM- mestaruutta. Mainittakoon tässä, että Puijon torni on juhlavalaistu mustakeltaisin värein mestaruuden kunniaksi. Kauppahallissa kävimme kahvittelemassa ja ostoksilla. Kauppahalli oli pieni ja tunnelmallinen. Torivierailun päätteeksi se kuuluisa kukkokin oli joidenkin ostoskassiin tiensä löytänyt.
Illemmalla oli vuorossa perinnepäivällinen Jätkänkämpällä, jonne kävelimme noin 600metrin matkan. Ruoka oli maittavaa ja sitä oli runsaasti. Ilta jatkui riemukkaissa tunnelmissa, kun mainio "työsuhdeavioliittopariskunta" Henna ja Janne hauskuuttivat savolaisilla sutjautuksillaan, voe tokkiinsa kuultiin (en laskenut) monta kertaa. Opettivat sen myös meille. Perinteisiä yhteislauluja lauletiin Hennan säestäessä viululla ja Jannen haitarilla. Kiva ilta oli.
Yksi Rauhanlahden aktiviteeteistä vesiliikunnan ohella oli Rauhalahdessa kehitetty Kurlaus, jota Aki ja harjoittelija Anki opettivat keskiviikkoaamuna. Kurlaus on yksinkertainen pihapeli, jonka oppii ihan kuka tahansa ja suhteellisen nopeasti. Pelivälineinä toimivat punaiset ja keltaiset puupallot, samanväriset katuharjat ja asfalttiin piirretty nännipiha, jonne niitä palloja piti sitten mahdollisimman keskelle saada kurlattua. Keltaiset otti voiton kolmen kierroksen jälkeen. Peliohjeet ovat vielä työn alla...
Kurlauksesta lähdettiin makkaranpaistoon jo tutuksi tulleelle Jätkänkämpän laavulle. Oikeastaan menimme niin sanottuun "valmiiseen pöytään". Siellä oli makkarat ja nokipannukahvit jo tulilla. Antit olivat olleet ahkeria. Kyllä sanon, että maistui hyvälle!!! Makkaran ja kahvien jälkeen osa suuntasi lähialueen parin kilometrin luontopolulle. Jätkänkämppä sijaitsee Kallaveden rannalla, pihapiiriin kuuluu Jätkänkämpän lisäksi savusauna ja parit laavut ja se luontopolku.
Kurlausope Aki veti keskiviikkopäivän musavisan. Näyttääpi olevan monitoimimies ihan omaa luokkaansa. Vastakkain olivat Ryhmä Rämä, Viisaat ja Tietäjät. Ryhmä Rämä voitti. Tunnustettakoon, ettei voitto tullut ylivoimaisesti - vain yhdellä vaivaisella pisteellä, joka tuli Pirkon puhelimen soittamasta mainoksesta. Kaikki keinot on sallittuja...Hyvä Pirkko!!! Iltaisin oli karaokea ja viimeisenä iltanamme Neitoset- orkesterin tahdittamana pistettiin jalalla koreaksi.
Torstaiaamuna aamupalan jälkeen lähdettiin kotimatkalle. Lapinlahdella Liisan ja Matin asemalla oli pieni jaloittelupysähdys. Lounaan söimme tutulla Pulkkilan ABC:llä. Kun matka taas jatkui, koitti vihdoin hetki jota oli odotettu kuin kuuta nousevaa. Arpajaiset- joista muodostuikin melkoinen spektaakkeli, kun arpavoittoja jaettiin voittaneiden kesken. Jännitystä riitti. Kaikki arvat oli saatu myytyä, niinpä Pirkko jakoi ahkerasti voittotuotteita ja totesi arvonnan päätyttyä, että hän kirjaimelliseti käveli Pulkkilasta Vihantiin.
Raahesa takasi oltiin siinä kahen ja kolomen tienoilla. (Vähä Raahen murretta tähä vällii).
Isot kiitokset matkan toteuttamisesta matkavastaava Pirkolle, kuski Antille ja apu-Antille.
Kiitokset myös meille kaikille Reuma ja Keliakialaisille - ilman meitäkään ei tämä reissu olisi toteutunut.
Savolaiset ovat hyvin ystävällisiä, että tämmösiä harvoin tapaa. Tästä hyvänä esimerkkinä oli muun muassa Rauhalahden hotellin henkilökunta, joka yllätti erään jäsenemme todella iloisesti. Sen kummemmin tätä kuitenkaan avaamatta. (jäsenen oma toive).
Loppusaate: Voe tokkiisa, vaikka ilimat oli kylymät koko reissu aja niin tunnelma oli sitäkin lämpimämpi!!!
Kirjoittajana ja kuvittajana olleet Tarja ja Anna-Riikka
P.S Kuviin kysyttiin lupa kaikilta. Vain yksi tuli sanomaan, että kun laitatte niitä kuvia sinne nettiin niin hänestä pitää valita oikein kaunis kuva!! Hyvin sanottu.

















